maanantai 17. lokakuuta 2016

Kuinka ikäihmiset pärjäävät nettiyhteiskunnassa?

Tulin äskettäin mukaan työharjoitteluun Osku-hankkeeseen mielessäni otsikon kysymys. Koko elämänsä asioituaan oikeiden ihmisten kanssa ja hoidettuaan paperiasiat kynällä ja lomakkeilla, on vanhuksille siirtyminen sähköisiin palveluihin todella iso asia. Kynnyksen ylittäminen voi olla heille jopa mahdotonta, koska Suomessa on edelleen kyliä ja raitteja, joita ei Internet tavoita. Osa ei omista kännykän lisäksi minkäänlaista laitetta, jolla esim. laskut voisi maksaa. Yhä useampi ikäihminen tarvitsee apua sähköisten palveluiden, netin ja laitteiden käytössä. Ohjausta ja tukea on, mutta ei tarpeeksi kovan kysynnän vuoksi.

Olen sosionomi opiskelija ja suurimman osa ajastani vietän tietokoneella lukien, opiskellen ja kirjoittaen. Viimeisen viikon olen mm. perehtynyt uuteen lakiin, joka määrittelee kuinka pitää dokumentoida asiakkaiden asiat sähköisesti eri järjestelmiin. On Hyvis, OmaKanta, Eksoten, Kelan ja muiden sosiaali- ja terveysalan virastojen omat järjestelmät. Ison osan palveluista saa tulevaisuudessa vain Internetissä. Kun aikaisemmin annettiin asiakkaille vaihtoehtoja hoitaa asiat joko kirjepostilla, kasvokkain tai verkossa, ei siihen ole kohta enää mahdollisuutta.

Osku-hankkeessa on kartoitettu mitä palveluita vanhukset käyttävät tai haluaisivat käyttää. Virastoasioiden lisäksi he käyttävät pankkipalveluita, tilaavat matkalippuja ja varaavat hotelleja sekä mm. surffailevat sosiaalisen median sivustoilla. Samoja palveluita haluaisivat käyttää myös he, joiden taidot eivät siihen riitä. Tätä varten Osku-hankkeessa on valmennettu jo useita vapaaehtoisia vertaisopastajia.

Turvallisuus on myös asia, jota pitää miettiä asioidessa Internetissä. Salasanat, pankkitunnukset ja muut henkilökohtaiset tiedot on pidettävä varmassa tallessa. Vapaaehtoiset ovat vaitiolovelvollisia, mutta entä jos tietoja kysytään puhelimessa? Vanhuksille pitää muistaa kertoa myös rikollisista, jotka kalastelevat tietoja ja esiintyvät esim. veroviranomaisina. Turvallisuus on myös kyseenalainen, kun vanhus nostaa rahaa pankkiautomaatilta tai tallettaa rahaa kauppakeskuksen automaatilla. Valitettavan paljon saa lukea lehdistä uutisia, joissa kerrotaan vanhuksiin kohdistuneista ryöstöistä.

On hienoa olla mukana tällaisessa hankkeessa, jossa luodaan vanhuksille uusia palveluita: vertaisohjausta ja tukea välttämättömien asioiden hoitoa varten Internetissä. Samalla vanhukset rohkaistuvat käyttämään muitakin palveluita ja tulevat siltä osin tasavertaisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Toivottavasti ikäihmisten nettiopastustoiminta jää elämään ja saadaan pysyviä ohjauspisteitä ja ohjaajia koko hankealueelle Etelä-Karjalaan ja Kymenlaaksoon.

Jessi Sahlberg
Sosionomi-opiskelija