Ikääntyvä sosiaalinen media
Facebook, instagram, Snapchat…
Sosiaalinen media on vahvistanut asemansa etenkin nuorten ja (nuorten) aikuisten keskuudessa. Tänä päivänä myös entistä useampi ikääntynyt on melko valveutunut internetin käyttäjä ja monet ovatkin myös tulleet tutuiksi sosiaalisen median kanssa. Monesti kiinnostus lienee herännyt omaisten kautta, jotka ovat kehoittaneet esimerkiksi facebookin liittymistä, mikä mahdollistaa yhteydenpitoa läheisiin myös tätä kautta.
Sosiaalinen media voikin siis tarjota ikääntyneille loistavan yhteydenpitovälineen läheisiin ja ystäviin sekä mahdollisuuden esimerkiksi vertaistuelle ja yhteisöllisyyden tunteelle. Se voi tarjota myös virikkeitä ja turvallisuudentunnetta sekä vähentää yksinäisyyden tunnetta, jota tänä päivänä ikääntyneiden keskuudessa esiintyy.
On hyvin tavallista se, että lapset ja lapsenlapset sekä muut läheiset voivat asua kaukana, ympäri Suomea tai ympäri maailmaa. Puhutaan paljon siitä, kuinka sosiaalinen media ja älylaitteet vievät liikaa ihmisten huomiota ja aikaa, mutta toisaalta voidaan myös ajatella, että ne tuovat ihmisiä lähelle toisiaan - maapallon toisella puolella asuvaan omaiseen on mahdollisuus saada yhteys sähköpostilla, tekstiviestillä, soittamalla, videopuhelulla, sosiaalisen median tarjoamien palveluiden avulla…keinoja on tänä päivänä useita. Yhteydenpito on helpompaa kuin koskaan aikaisemmin ja entistä useampi ikääntynytkin osaa tätä hyödyntää. Voitaisiinko sosiaalista mediaa jotenkin hyödyntää enemmänkin ikääntyneiden keskuudessa esimerkiksi vaikka vertaistuen merkeissä? Vaikka sosiaalinen media ei korvaa oikeita ihmiskontakteja, voi se paremman puutteessa tarjota sosiaalisia kontakteja esimerkiksi syrjäseuduilla asuville.
Voitaisiinko siis ajatella, että sosiaalinen media ja teknologia voivat tarjota hyvinvointia ikääntyneille? Ollessani opiskelijan roolissa mukana Socomin Osku-hankkeessa olen päässyt osallistumaan myös hankkeen tarjoamiin nettiohjaus-tapahtumiin ja saanut todeta, että monet ikääntyneistä ovat hyvinkin valveutuneita teknologian ja älylaitteiden saralla. Monilla on jo älypuhelin, tablet-tietokone ja läppäri ja niiden peruskäyttö on jo hallussa.
Monet ohjaus -tapahtumissa tapaamistani ikääntyneistä halusikin neuvoja kuinka käyttää instagramia, whats appia tai facebookia tai miten valokuva voidaan lähettää tekstiviestillä tai sähköpostilla, kuinka ladataan yle areena tai mtv katsomo omalle laitteelle? Useat ikääntyneetkin alkavat näkemään sosiaalisen median enemmän mahdollisuutena kuin uhkana ja näkevät mitä se voi heille tarjota.
Ikääntyineitä internetin käyttäjinä ei siis pidä aliarvioida, toki on edelleen paljon heitä, jotka kokevat teknologian pelottavana tai enemmän haittana kuin hyötynä ja osaa taas käyttäminen kiinnostaisi, mutta se koetaan hankala. Juuri tämän vuoksi tarvitaankin Osku-hankkeen kaltaisia projekteja, niitä, jotka voivat tarjota yksilöllisiin tarpeisiin vastaavaa ohjausta ja tukea.
Hankkeen kautta on myös koulutettu vapaaehtoisia nettiopastajia, jotka ovat halunneet antaa oman panoksensa ikääntyneiden nettiopastukseen ja esimerkiksi Kuusankoskella nämä opastus-tilaisuudet on saatu upeasti pyörimään. Jatkossakin tällaisille opastuksille on aivan varmasti tarvetta - teknologia ja palvelut kehittyvät ja muuttuvat koko ajan ja lisää ikääntyviä käyttäjiä tulee tasaiseen tahtiin. Myös sosiaalinen media olisi syytä muistaa juuri sen tarjoamien mahdollisuuksien vuoksi - yhteydenpidon lisäksi se voi antaa ihmiselle paljon muutakin.
Tiina - sosionomi (AMK) opiskelija
